Taas on vierähtäny pikkasen aikaa edellisestä kirjotuksesta...hups! Mutta aika vaan kuluu täällä niin hirveen nopeeta ettei pysy yhtään perillä! Viime viikollaki Forensic science tunnilla kattoin et mikäpäivä tänään on ja sain puolisydärin ku tajusin et on jo marraskuu! Sitä paitsi oon ollu täällä jo kolme (3) _kuukautta_!!! Ei vois millään uskoo!
Täällon asiat sujunu mukavasti ja just tänään kokkailin vähä suomalaista ruokaa mun perheelle täällä jenkkilässä. Tein makaroonilaatikkoa, joka kuulemma maistuu ihan hampurilaiselta (y) en oo varma sit meniks jotai pieleen vai mitä mut niin mun sisko täällä sano :DMutta kuulemma tosi hyvää oli ja nää haluu ton reseptin ittelleenki eli ilmeisesti onnistuin!:) Leivoin myös pullaa näille ja tää iskä tääl kahmas kitaansa heti viis:D oli kuulemma hyvää :)
Syy siihen miks en ollu aikasemmin kokkaillu oli et oon llu niin hirveen kiireinen! Mutta täällä kannattaa kyllä pitää ittensä kiireisenä, ettei koti-ikävä tuu ja aika muutenki kuluu paremmin. Mun arkipäivien aikataulu normisti on et aka kouluu sieltä cheer treeneihi ja sit päivästä riippuen puol seittemän ja seittemän välillä kotia. Ja sitte vielä läksyt, jokka on vähä pakko tehä ajallaan ku opettajat kerää ne aina...Että mitään hirmu sluibailua tää ei oo ollu...Mutta nytte cheer kausi on ohi ja mun pitää keksii jotain uutta! En tiiä et mitä koska en haluu maksaa $120 kuukaudes et oisin uimajoukkuees, mutta otan tällä viikolla kuitenki selvää että mitä meinaan tehä täs seuraavat 3 kuukautta !
Ja joka perjantai meillä oli football peli, joista joka toinen oli omalla stadionilla jo joka toinen jossain muualla, yleensä noin tunnin ajomatkan päässä. Peleissä lähinä se main thing oli näyttää nätiltä, huutaa kovaa, muistaa kaikki jutut ja tietty hymyillä niinku naantalin aurinko.
Meidän cheer joukkue sai tosi paljo hyvää palautetta vanhemmilta, ulkopuolisilta, ja jopa vasta joukkueen valmentajilta! Eli aika hyvin onnistuttiin pakko myöntää! Muutenki meidän jokkue oli tosi iso: 32 tyttöä! Joten se helpotti olemaan meluisa ja kyllä se paremmalta näyttää ku on paljon porukkaa tekemässä ku että olis vaan pikkujoukkue. Mutta tietysti noin isossa tyttöjoukossa on tietty omat ongelmansa. Ja meiläkin oli se vanha ongelma eli drama.
Mutta en kyllä muuta voi sano että vaikka tossa joukkueessa oliki aika paljo draamaa, niin ei se niin oo ihan ku jenkkien teinileffoissa toi cheerleading sitlikään. Eikä me käytetty muutaku kerran uniformua koulus:) Eikä meidän koulus kaikki cheerleaderit istu yhessä lounaalla, vaan kaikki on aika sekasin vaikka siel näkyy se perus et missä istuu nörtit, metsästys juntit, iha vaan yksinkertasesti oudot, suositut ja futarit tai oikeestaan suositut futarit, koska oikeestaan ei tuol koulus oo muita hyvännäkösiä poikia muutaku futareita ja pojista suosittuja on yleensäki futarit ja sit siel on muutama muu joka ei oo futari mut on suosittu :) Ja sitte se kysymys että missä itte istun lounaalla niiin istun niitten futareitten ja muitten kans :)
Mutta on kyllä pakko myöntää että oli hyvä päätös alottaa cheerleading! Ja ens vuoden vaihtareille vinkkinä et jos ootte menos jenkkeihin niin ihan oikeesti eettevaan cheerleading joukkueeseen :D Nää tytöt otti mut hirmu hyvin vastaan ja tuli heti juttelee, oli avuliaita ja kaikki tosi mukavia. Ja jos joku miettii et ei oo esim. tarpeeks notkee tonne niin ei tuolla kaikki jalkaa korvaan vedä, ettei kannata yhtään ujostella, mukaan vaa!:)
Tästä lähenki sitte kattelee uutta harrastusta, josta voin löytää paljo ihania kavereita lisää!:)
Hyvää yötä sinne Suomeen !
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti